Kuukausi: marraskuu 2015

Achtung! Bubblegum – mallisto

IMG_0097

IMG_0148

bubblegum

Achtung! Bubblegum on yhteistyömallisto jonka tein kumppanini Suvi Viita-ahon kanssa keväällä 2015.

Koko prosessi lähti liikkeelle alkuperäisestä ideastani. Ideanani oli tehdä armeijahenkisiä ja univormumaisia vaatteita pinkin ja vaaleanpunaisen eri sävyissä. Minulla oli jo valmiina ideoita mallistoa varten, ja yhdessä Suvin kanssa kehitimme niitä eteenpäin ja suunnittelimme yhdessä uutta, malliston vaatteet ovat yhdessä pohdittu. Vaikutteita saimme fetish-vaatteista, univormuista ja erityyppisistä materiaaleista, ja kaiken tämän kuorrutimme hattaralla ja karkilla, pinkin eri sävyillä.

Minun lahjakkuuteni on visuaalisessa ilmaisussa ja suunnittelussa ja kaavoituksessa, ja Suvin vahvuus on kaavoituksessa ja vaatteiden ompelussa. Mallistoon kuuluu myös tärkeänä osana vaatteiden lisäksi erilaiset asusteet. Mallistoon kuului käsivarsinauhat, kaksi koppalakkia sekä suikka. Päähineet ja käsivarsinauhat olivat minun tekemiäni. Koko mallistoprojekti huipentui kevään W15-muotinäytökseen, jossa saimme ylpeänä katsella kättemme jälkiä. Oli upea nähdä omat vaatteemme mallien päällä oikeassa muotinäytöksessä.

Suvin kanssa olimme lyömätön tiimi, ja saimme malliston aikaan joutuisasti ja laadukkaasti. Malliston jatko on edelleen auki, itse tahtoisin vielä tulevaisuudessa jatkaa Achtung! Bubblegumin tarinaa, sillä mielestäni idea ja toteutus oli niin hieno, että olisi sääli jättää projekti kesken. Uskon edelleen, että mallistolla olisi tulevaisuutta, ja mallistoa olisi helppo jatkaa eteenpäin. Vain mielikuvitus on rajana!

 Lisää mallistoprojektista voi lukea sen omasta blogista: Achtung! Bubblegumin blogi

Lady’s high

icrossmyheart

I cross my heart all the time
it’s always the same
nothing happened
I cross my wrist now you shut up
it’s always the same
NOTHING HAPPENED

Tämä on uusimpia teoksiani, ja olen oikein tyytyväinen lopputulokseen.
Kun saan inspiraation, eteeni ilmestyy jokin kuva: näen sen mitä tahdon tehdä sieluni silmin ja lähden vimmassa luonnostelemaan, saatan piirtää lukuisia luonnoksia joissa paperilla on yksi silmä, mutta jos silmä ei miellytä minua otan uuden paperin ja piirrän uuden silmän. Valitsen värit summamutikassa. Saatan otta jonkin kynän käteeni ja värittää sillä jonkin alueen, ja toisella värillä toinen alueen.

Joskus kuvan merkitys selviää minulle vasta sitten kun se on valmis. Niin kävi tämänkin kuvan kanssa, kun vihdoin ymmärsin mitä kappaleen sanat tarkoittavat. Irralliset, sattumanvaraiset lyriikat muodostivat tämän kuvan kanssa kokonaisuuden, jolla on minulle tärkeä henkilökohtainen merkitys. Ymmärsin lopulta, mitä olin vaistomaisesti hakenut. Tämä on henkimaailman juttuja, luulenpa, mutta näin se minulla menee.

Olen saanut palautetta faneiltani. Eniten mieltä lämmittävät kommentit, joissa kerrotaan kuinka jokin teokseni on auttanut jotakuta muuta ymmärtämään jotain itsestään tai pääsemään lähemmäs itseään ja omia tunteitaan. Tälläiset kommentit lämmittävät sydäntäni, ja koen onnistuneeni. Jos edes joku kokee teokseni lohduttavana, voimaannuttavana tai eheyttävänä, olen onnistunut jossain. Se on hieno ja arvokas asia.

S32.0 (Release me)

s32-1

Viime talvena minua kohtasi onnettomuus, joka muutti elämääni pysyvästi. Liukastuin ja kaaduin koulun pihassa ja selkärankani murtui. Kompressiomurtuma L1-nikamassa, joka on lannerangan ensimmäinen nikama. Kärsin uskomattomista kivuista ja pidin ylläni metallista tukikehikkoa 8 viikkoa. Olin sairaslomalla pitkän aikaa, ja tämä tapaus on ehdottomasti yksi inhottavimmista asioista, joita olen joutunut kokemaan. Viikkoihin en saanut vedettyä sukkaa jalkaan, ja kaupassa minun täytyi pyytää apua jos tahdoin jonkin tuotteen alahyllyltä.

Selkärangassani tulee ikuisesti olemaan mutka, ja kivut saattavat jatkua pitkään. Leikkaus tulevaisuudessa muutaman vuoden päästä on mahdollinen. Jos jotain olen oppinut tämän onnettomuuden pohjalta, on se empatiakyky liikuntarajoitteista ihmistä kohtaan, ja tietämys siitä mitä elämä kipujen kanssa on. Tiedän hyvin, miltä tuntuu kun tarvitsee apua arkipäiväisessä elämässä, miltä tuntuu kun aamulla herätessä ja ylös noustessa sattuu niin paljon että kyyneleet tulevat silmiin. Ymmärrän ja tunnen myötätuntoa vanhuksia ja vammautuneita kohtaan, ja ymmärrän kuinka nopeasti elämä saattaa muuttua pysyvästi, kuinka pieni asia saattaa muuttaa kaiken.

Minulle oli tärkeää purkaa ajatuksiani ja tunteitani vammautumisestani paperille. Pidän kollaasityyppisestä kuvan rakentamisesta, rakastan kiiltokuvia niiden vanhanaikaisuuden ja nostalgian vuoksi. Lapsena keräilin kiiltokuvia ja tarroja, ja minulla onkin komea kokoelma, joita tahdon käyttää kuvataiteessani. Joskus käytän kiiltokuvien ja tarrojen lisäksi valokuvista tai lehdistä leikattuja osia. Ostan edelleen kiiltokuvia jos jotain jännittävää tulee eteen, klassikoita ovat enkelit, kissat, perhoset ja kukkaset. Kiiltokuvat tuovat kuvaan lapsuuden muistoja. Se on vastapaino ja ristiriita, sillä aiheet teoksissani ovat monesti rankkoja.